Viljely ja korkeakulttuuri

10 000 vuotta sitten ilmasto lämpeni ja sateet lisääntyivät, jolloin Lähi-itään alkoi muodostumaan jokilaaksoja, joissa kasvoi luonnonvaraisena vehnää ja ohraa. Väestö kasvoi, mutta riista väheni ja se pakotti ihmisiä etsimään toimeentuloa muualta kuin kalastuksesta ja metsästyksestä. Todennäköisesti ihmiset alkoivat viljellä maata ensimmäisenä Mesopotamiassa, jossa naiset keksivät viljelemisen (he keräsivät siemeniä, tutkivat kasvupaikkoja ja alkoivat varautua seuraaviin satoihin). Ihmiset jäivät asumaan samoilla seuduilla pitääkseen viljelyksistään huolta ja asutus alkoi keskittyä kyliin, joista muodostui kaupunkeja. Korkeakulttuurien syntyyn johtivat kaupungit, työnjako ja erikoistuminen.

Ruokaa tuli yli tarpeen maanviljelyksen ja karjanhoidon ansiosta, joten viljaa alettiin varastoimaan, jakelemaan ja kuljettamaan, johon tarvittiin suunnittelua, työnjakoa ja kirjanpitoa. Yhteiskuntaluokat syntyivät ja tietyistä henkilöistä ja suvuista muodostui yläluokka. Temppeleillä ja papeilla oli suuri valta ja papistosta tuli tärkeä linkki ihmisten ja jumalien välille. Papit kehittelivät kalenterin ja useimmat ensimmäiset kaupunkivaltiot olivatkin pappiskuninkaiden hallitsemia. Kirjoitustaito syntyi ja lait kirjoitettiin ylös. Myös matematiikka, lääke- ja tähtitiede alkoivat mennä eteenpäin. Kauppaa käytiin jokia ja maareittejä pitkin ja n. 2000 eKr. kaukokauppaan alkoi Lähi-idässä muodostua rahatalouden piirteitä esim. kultaa ja hopeaa alettiin käyttämään maksuvälineinä.

Mesopotamian luonto ja ekosysteemi alkoivat muuttua pitkään jatkuneen kasteluviljelyn seurauksena ja ajan mittaan kasteluvesi synnytti vesipatjan multakerroksen alle, joka aiheutti peltojen soistumisen. Valtamerestä jokeen ja sieltä pelloille kulkeutunut suola aiheutti ajan kuluessa maanpinnalle suolakerroksen, joka vaikeutti vehnän viljelyä. Mesopotamian sadot pienenivät maan soistumisen ja pilaantumisen myötä.