Teollistuva maailma

Tuotanto tehostuu

-          Tekstiiliteollisuudessa koneellistuminen oli merkittävä sysäys työn tuottavuuden nopealle kasvulle ja se johti puuvillan kysynnän lisääntymiseen.

-          Ensimmäiset koneelliset kangaspuut patentoitiin Englannissa vuonna 1785.

-          Tehtaat alkoivat tuottaa myös metallisia tuotteita, joka johti metallinkysynnän kasvuun. Tästä seurasi mm. höyrylaivojen keksiminen.

-          1800-luvulla höyrykonetta alettiin käyttämään muillakin teollisuuden aloilla ja liikenteessä.

-          Rautateistä tuli merkittäviä teollisuuden edistäjiä, sillä niitä pitkin kuljetettiin raaka-aineita, koneita ja tavaroita.

Löytöretkeilijöitä

a. Henrik Purjehtija
Portugalilainen prinssi, joka aloitti Portugalin löytöretket 1415. Hän valloitti mm. Ceutan arabeilta Afrikasta.

b. Vasco da Gama
Kuuluisa portugalilainen tutkimusmatkailija, joka purjehti ensimmäisenä Euroopasta Afrikan ympäri Intiaan 1498.

c. Fra Mauro oli italialainen munkki, joka teki kartan, jossa oli kuvattuna Aasia, Afrikka ja Eurooppa.





d. Kristoffer Kolumbus löysi Amerikan etsiessään merireittiä Intiaan. Siitä syystä Amerikan alkuperäiskansalaisia kutsutaan intiaaneiksi. Kolumbus kävi Amerikassa yhteensä neljä kertaa.

e. Bartolomeu Dias oli portugalilainen löytöretkeilijä, joka purjehti ensimmäisenä tunnettuna eurooppalaisena Afrikan eteläkärjen (Hyväntoivonniemen) ympäri.

f. Fernão de Magalhães oli portugalilaissyntyinen sotilas ja löytöretkeilijä. Hän oli ensimmäinen, joka purjehti Aasiaan lännestä päin. Hän oli myös ensimmäinen, joka purjehti maailman ympäri.

g. Amerigo Vespucci oli italialainen löytöretkeilijä, joka teki matkoja Keski- ja Etelä-Amerikkaan. Maanosa on nimetty Vespuccin mukaan.

Löytöretket V

1. Uusi aika alkaa

• Löytöretkistä alkoi Euroopan nousu maailman johtavaksi mantereeksi. Löytöretket globalisaation (maapalloistuminen) alku.

Kiinnostuksen takana:
• Seikkailunhalu, uteliaisuus, halu levittää kristinuskoa, halu rikastua. Asuin- ja viljelyalueiden tarve.
• Uusien markkina-alueiden ja raaka-aineiden saanti. Syy: Eurooppaan suuntautuva maustekauppa oli tyrehtynyt idässä.
• Tekninen kehitys maanviljelyssä ja sodankäynnissä.
• Merenkulkua helpottavat keksinnöt (astrolabi, kompassi) laivojen purjehduskyvyn parantuminen (karaveli).
• Päämääränä yhteyksien luominen Kiinaan ja meritien löytäminen Intiaan.
• Löytöretket nivoutuivat osaksi kristillistä lähetystyötä sekä valtioiden talous-, sotilas- ja turvallisuuspoliittisia näkökohtia.

2. Löytöretkeilijöitä

• Bartolomeu Diaz: Afrikan eteläkärjen ympäri
• Vasco da Gama: Meritie Intiaan
• Fernao de Magalhaes: Maailmanympäripurjehdus
• Kristoffer Kolumbus: Amerikan löytäminen

3. Seuraukset alkuperäisväestölle

• Alkuperäisväestön kohtelu julmaa.
• Kulkutaudit tappoivat intiaaneja.
• Alkuperäisväestön lukumäärä romahti.

• Eurooppalaisten laivat tykkeineen ylivoimaisia maailman merillä.
• Aseylivoima ja alkuperäisväestön keskinäinen hajanaisuus.
• Viljelmillä työskentelevät ihmiset eurooppalaisten halpaa työvoimaa, pakkotyötä.
• Epäinhimilliset kuljetukset, orjien kohtelu raakaa.
• Orjakauppa väheni vasta 1800-luvulla.

4. Seuraukset taloudelle

• Atlantista tuli uusi merkittävä kaupan väylä Välimeren sijaan.
• Maailmankaupan kasvu. Rikkauksia (raaka-aineita ja jalometalleja) laivojen mukana Eurooppaan.
• Hopean ja kullan määrä kolminkertaistui Euroopassa 1500-luvulla.
• Löytöretkien seurauksena eurooppalaiset omivat merkittävimmät kauppareitit.

• Siirtolaisuus Euroopasta uusiin alusmaihin kasvoi.
• Valtava ekosysteemin muutos.
• Eurooppaan tuotiin vallatuilta alueilta uusia nautinto- ja hyötykasveja.
• Eurooppalaisten kulutus kasvoi à suurtuotanto käyntiin Amerikassa, Aasiassa.

5. Muita seurauksia

• Ihmisten maailmankuva avartui, maapalloa yhdistävä kehitys alkoi.
• Uudet mantereet kartoitettiin.
• Silti valloitukset eivät juuri ulottuneet sisämaahan.

6. 1600 - 1700 lukujen talouselämä

• 1600-luvulla väestönkasvu hidastui.
• Suomessa katovuodet 1695-97. (1/4 †)
• Katoa seurasivat usein nälänhädän lisäksi tauti- ja kuolonvuodet.
• Maataloudessa heikko tuottavuus.
• Eri puolilla Eurooppaa vaihtelevia viljelymenetelmiä, jotka pysyivät pitkälti samoina vuosisatojen ajan.
• Tuuli- ja vesivoiman käyttö energianlähteenä vähäistä.
• Englanti oli merkittävä kivihiilen ja villanviejä, Hollanti laivanrakentaja.
• Ruotsi oli tärkeä rautamalmin ja puun tuottaja.

7. Merkantilismi

• Taloudellinen ajattelu, joka vallitsi 1600- 1700 -luvuilla.
• Taustalla hallitsijoiden vallan kasvu, kansallisvaltioiden synty, siirtomaiden lisääntyminen
• Valtion vienti piti saada tuontia suuremmaksi.
• Kauppakomppanioille annettiin monopoleja.
• Seuraukset: kilpailu siirtomaista kiristyi, yritysten keskinäinen kilpailu vaikeutui.
• Myönteistä: yhtenäisen talousalueen, teollisuuden ja kaupan kehittyminen.
• Ranskasta Euroopan johtava valtio. Colbert (1619-83).
• Kapitalistinen järjestelmä yleistyi.

8. Maailmantalouden vaikutukset 1600-luvun Eurooppaan

• Löytöretket vilkastuttivat kauppaa, vahvistivat rahataloutta.
• Alkoi syntyä kansallisvaltioita Tietoisuus oman kansan erityispiirteistä kasvoi.
• Kuninkaan vallan vahvistuminen johti monissa maissa itsevaltiuteen.

9. Sääty-yhteiskunta alkaa murtua

• Kehityksen taustalla oli kaupan, kaupunkien ja rahatalouden voimistuminen.
• Porvaristosta tuli taloudellisesti merkittävä ryhmä.
• Sääty-yhteiskunta alkoi murentua ja aatelisto menettää valtaansa.

Dokumenttitehtävä harjoituksia

1 a) Mistä musta surma saapui Eurooppaan, ja mitä reittejä pitkin se levisi? Selvitä myös ruton aikataulu.

Musta surma saapui Eurooppaan 1347 Aasiasta. Se valtasi ensin välimerenalueen, suuren osan Ranskaa, sekä osan Afrikkaa. Siitä se levisi vielä Saksaan, Englantiin, Espanjaan ja Portugaliin kesäkuussa 1348. Myös Afrikassa rutto levisi laajemmalle. Tammikuussa 1349 tauti levisi Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa. Puolan alueella sairastuneita oli vähän.

b) Rutto surmasi kolmasosan Euroopan väestömäärästä. Väestökadon vuoksi sosiaalinen liikkuvuus parani. Mm. Maaorjien olot paranivat huomattavasti, koska talonpoikien sitoutuminen perinteisille maa-alueilleen väheni asutuksen harvenemisen takia. Suurempia palkkoja ja pienempiä vuokria vaadittiin. Lopulta se johti feodalismina tunnetun järjestelmän romahtamiseen.



2 a) Rutto puhkesi vuonna 1348 Italian Firenzessä. Ihmiset uskoivat sen olevan Jumalan lähettämä vitsaus, joka oli langetettu ihmisten pahuuden tähden. Aasiassa rutto oli tappanut lukemattoman määrän ihmisiä muutamia vuosia aikaisemmin, josta se levisi länteen. Ruttoa vastaan taisteltiin kaupungin siisteystasoa parantamalla ja poistamalla kaiken, mikä saattoi levittää tartuntaa.

b) Väestönlasku aiheutti työvoimapulan, joka johti suurempien palkkojen vaatimiseen.

3) 200-luvulla maailman väestön kasvu oli aika tasaista 1000-luvulle asti, jolloin se lähti nousuun alle 300 miljoonasta. 1200-luvulla väestömäärä oli noussut 360 miljoonaan, jonka jälkeen se teki pienen laskun, mutta sitten väestömäärä lähti nousukiitoon. 1700-luvulla ihmisiä oli 610 miljoonaa.

Euroopassa ihmisiä oli alle 30 miljoonaa 200-900-luvuilla, mutta se nousi 80 miljoonaan 1300-luvulla. Väestömäärä koki jyrkän laskun 1300-luvulla 80 miljoonasta 60 miljoonaan. Siitä se kasvoi 120 miljoonaan 1700-luvulle.

Kiinassa 200-1000-luvuilla eli 50 miljoonaa ihmistä, josta se nousi 115 miljoonaan 1200-luvulle. Väkiluku laski 75 miljoonaan 1400-luvulla, mutta lähti kuitenkin nousuun ja 1700-luvulla ihmisiä oli 150 miljoonaa.

5) Naiset huolehtivat kotitalouden hoitamisesta ja perusterveydenhoidosta mm. yrttien avulla. Naiset myös toivat lisätuloja perheeseen kehräämällä ja kutomalla. Naisen käytöksestä riippui mm. perheen ja suvun kunnia. Naisen mentyä naimisiin hänen vanhempansa lahjoittivat avioparille myötäjäisinä omaisuutta, jota nainen sai osittain hallita. Nainen oli epäitsenäinen ja hänet määriteltiin miehen kautta (hän oli naimisiin pääsemistä odottava jonkun miehen tytär, sen jälkeen miehen vaimo, sitten jonkun miehen äiti tai leski).

Keskiajan sääty-yhteiskunta

Euroopassa vallitsi pitkään vaikuttanut sääty-yhteiskunta. Säädyillä oli omat tehtävänsä ja velvollisuutensa. Kirkko hyväksyi säädyt ja piti niitä hyvänä. Säädyt jakautuivat aatelistoon, papistoon, porvaristoon, sekä talonpoikiin. Aatelisto ja papisto edustivat yläluokkaa. Heillä oli etuoikeuksia ja erivapauksia esim. Porvarit ja talonpojat hoitivat veronmaksun. Maaorjat olivat kartanonherran omaisuutta ja he kuuluivat hänen työvoimaansa. He eivät saaneet muuttaa tilalta ilman kartanonhertan lupaa.

IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika

•                •        Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus,                           latina, ammattikuntalaitos).

•                •       Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.

•                •       Mongolien uhka (Tsingis Khan)

•               •        Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien                      mukana.

·         Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä") 

·         Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti = Itä-Rooma
•     ??????

·         Maaomaisuudesta tärkeää = läänityslaitos syntyi.7u6

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·         Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.
•     Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.

·         Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·         Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.
•     Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.

·         Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

·         Säätyjako syntyi:  
-aatelisto
-papisto
-porvaristo+talonpojat =kolmas sääty

·         Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. (Maa-alue myytiin ihmiset myytiin mukana)

·         Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.

·         Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·         Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.

·         Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·         Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.
•     Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.

4. Elinkeinot

·         Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

·         1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen   

·         Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·         Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus:maatalouden tuottavuus oli alhainen.  

·         Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

·         Euroopan väkiluku 

vuonna 1000: 36 miljoonaa,

 vuonna 1300: 80 miljoonaa,

Vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

Maatalouden tuottoa tehostivat 600 -1300:

1. Kääntöaura/pyöröaura

2. Siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn.

3. Ilmastonlämpeneminen

- rautatyökalut

- hevonen vetoeläimeksi härän tilalle
- viljelyalan kasvu

● Medieval Living, BBC

Http://bit.ly/1pgjqd7

5. Kauppa

•         Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen.
•    1000-luvulla kauppa alkoi kasvaa.
•    1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.

•         Ei elinkeinovapautta. Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

•         Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät: pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt.     

•         Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
- Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa.
- Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita.

•         Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (= Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

•         Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.

*vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus. 

6. Kaupungit

•         1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

•         Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

•         Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.  

•         Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.

•         Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

•         Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.

•         Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

•         Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

•         Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

Http://bit.ly/1wp79ZA  <-- Krakovan keskiaikainen kaupunki

7. Maaseutu

•         Tärkein tuotantoyksikkö kartano. =suurtila + talonpoikaisviljelykset

•         Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

•         Omavaraistalous = kaikki tuotettiin itse

•         Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.

8. Musta rutto 1347-49

•         Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

•         Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

•         Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

•         Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

•         Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

•         Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

•         Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
•    Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.

•         Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
•     Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. Kutomakoneisiin ja sahaukseen. (+vesimylly)

•         Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

•         Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. Koggi)

•         Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla.

•         Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.

•         Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.

•    Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.

Weapons of the Middle Ages:

Http://bit.ly/Rp0z6g

10. Nainen keskiajalla

•         Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

•         Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
•    Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.

•         Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.

Oppimispäiväkirja

Välimeren talousaleen antiikin aika talous

Opin tänään sen, että torikauppiaat voivat huijata ostajia, kun minulta tunnilla asiaa kysyttiin. Tunnilla asia ei tullut mieleen, mutta nyt muistan sitten senkin. Mieleen jäi myös se, että orjia oli paljon ja vaikka oli demokratia silti orjat, naiset ja lapset olivat eriarvoisessa asemassa.

Antiikin rooma

Keskiaika


Teollisuus

III Välimeren talousalue antiikin aikana

       

1. Yleistä

•             Korkeakulttuurin syntyä edistivät leuto ilmasto ja hyvät purjehdusolot. Lähi-idän sivistysperinne siirtyi Välimeren alueelle mm. Kauppayhteyksien välityksellä.

•             Välimeren alue oli yhtenäinen liikenteellisesti, kielellisesti ja kulttuurisesti. Yhdistävät tekijät: rannikkopurjehdus, tiet, kreikan kieli, tavat, uskonnolliset käsitykset. 

•             Luonnonolosuhteet Kreikassa ja Roomassa erilaiset. 

•             Kreikka koostui kaupunkivaltioista ja siirtokunnista. Rooma laajeni kaupunkivaltiosta imperiumiksi, joka alisti Välimeren alueen hallintaansa, myös Kreikan. Seuraus: Kreikkalainen sivistys säilyi ja välittyi Rooman imperiumin jälkeiselle Euroopalle. 

●        Kreikalla ja Roomalla siten sama kulttuuritausta -> antiikki = Rooma ja Kreikka)

2. Kaupunkivaltiot (polis)

•             Pienet kaupunkivaltiot (=kaupunki + lähialue) tyypillisiä antiikin Kreikalle.

•             Ateenan yhteiskuntarakenne:

•          1   vapaat kansalaiset (pääosin miehiä 40 000). Keskittyivät politiikkaan ja kulttuuriin.

•         2    metoikit (20 000). Harjoittivat kauppaa ja käsityötä. Rajoitetut oikeudet.

•        3     orjat (n. 300 000). Ei oikeuksia.
(Naisia ja lapsia 140 000 yhteensä kaikkia 500 000.)

Orjuus : http://bit.ly/1ulaTuN

3. Talous

•             Kreikan talous perustui merenkulkuun ja kauppayhteyksiin

•             Kreikan tuonti: viljaa, kalaa, puuta, metalleja. 

•             Vienti: oliiviöljyä, marmoria, villaa, viiniä, savi- ja metalliesineitä.

•             Hopeakaivokset + orjat ilmaisena työvoimana. Vahva talouden perusta tieteille ja taiteille.  

•             400-luvulla eKr. Ateenasta Välimeren alueen taloudellinen keskus. Ateenalla oli oma pankki. Laurionin hopeakaivos tuotti vaurautta.

•             Aleksanteri Suuren jälkeen 300-luvulla eKr. idän ja lännen yhteydet lisääntyivät. Ns. Hellenismi (=idän ja lännen kulttuurien sekoitus).

•             Välimeren markkinoille norsunluuta Afrikasta, silkkiä Kiinasta, puuvillaa Intiasta, mattoja Persiasta. Egyptistä pellavaa, papyrusta, lasia, vehnää.

3.1. Orjuus

•             Tärkeä asema antiikin Kreikan taloudessa.

•             Orjien tehtävät vaihtelivat yhteiskunnallisen hierarkian laidasta laitaan. Esim. Maatyöläinen, valtion virkamies, palvelija. 

•             Orjia hankittiin ryöstämällä, ostamalla ja sodissa. Orjan hinta määräytyi markkinatilanteen ja ammattitaidon perusteella.

4. Luonto

•             Vuoristoista, vähän viljelysmaata suhteessa väestönkasvuun, luonnonvarojen tuhlaus.

•             Luonnolliset viljelymaat vähenivät pian. Seuraus: raivattiin peltoja kukkuloiden rinteiltä.     

•             Liikalaiduntaminen, kasvien köyhtyminen.

•             Metsien hakkuu kiihdytti eroosiota.

•             Suuri siirtolaisuuden kausi 750 – 550 eKr.

•             Liikaväestö purkautui siirtokuntiin. Syyt: viljelysmaan väheneminen, viljelijöiden velkaantuminen, kaupunkivaltioiden väliset taistelut.

5. Rooman nousu ja tuho

5.1. Menestystekijät

•             Maantieteellinen sijainti.

•             Kaupankäynti. Yhteinen raha.

•             Huippuarmeija (legioonat).

•             Tehokas ja joustava hallinto.                            

6. Yhtenäinen valtakunta

•             Yhtenäisyyden perustekijät

•             Valloitetut maat luokiteltiin suhteessa emämaahan seuraavasti:

•             Liittolaiset (Italian kansat)

•             Provinssit (maakunnat)

•             ”Kaikki tiet vievät Roomaan”.

•             Tiestö rakennettiin armeijan tarpeisiin. 

•             Rooman laki ja Rooman kansalaisuus merkittäviä yhdistäviä tekijöitä valtakunnan alueella asuville. 

7. Rooman valtiontalous

•             Tulot ja menot

•             Provinssien verotus

•             Sotasaaliit

•             Orjakauppa

•             Valtion maatilat ja kaivokset

•             Valtionmonopolit

•             Maatalous oli antiikin Rooman pääelinkeino.  

•             Valloitukset toivat Roomalle lisää viljelysmaata ja orjia työvoimaksi.

•             Kaukokauppa käyntiin valtakunnan laajentumisen myötä 100-luvulla eKr.  

•             Roomalaiset valloittivat vähitellen koko Välimeren kauppa-alueen. 

•             Rooma kykeni rakentamaan yhtenäisen markkina-alueen. 

•             Kauppa ja käsityö keskittyivät kaupunkeihin, joita roomalaiset perustivat valloittamilleen alueilleen lisää.

•             Roomasta imperiumin talouselämän keskus. Ostia tärkeä satamakaupunki.

8. Antiikin Rooman yhteiskunta

8.1. Orjuus

•             Rooman talous perustui orjiin. Orjia saatiin valloitussotien myötä.

•             Olivat ilmaista työvoimaa, mikä laski vapaiden viljelijöiden palkkoja. 

•             Kuuluivat familiaan eli perheeseen yhdessä kotijumalien ja klienttien kanssa. 

•             Roomalaisten suhtautuminen orjuuteen käytännöllistä. 

9. Rooman ympäristöongelmat

•             Italian viljelykäyttöön sopiva alue väheni pian riittämättömäksi kasvavan väestön   ruokkimiseen. 

•             Luonto alkoi köyhtyä, esim. metsien hakkaamisen seurauksena. 

•             Laiduneläimet kiihdyttivät eroosiota. 

•             Italian viljelijät keskittyivät viiniköynnösten ja oliivipuiden kasvattamiseen. 

•             Työttömyyttä, jonka seurauksena köyhät viljelijät muuttivat kaupunkeihin. 

•             Viljaa alettiin tuoda Pohjois-Afrikasta, Egyptistä ja Sisiliasta. 

10. Naisen asema

•             Nainen oli koko elämänsä miespuolisten sukulaistensa tai aviomiehensä holhouksen    alainen. 

•             Rooman naisilla antiikin Kreikan naiseen verrattuna enemmän oikeuksia. 

•             Naisia mm. tehtaanomistajina, sihteereinä, opettajina, käsityöläisinä, kauppiaina. 

•             Vaikutusvalta ja omaisuudet kulkivat samoissa ylimyssuvuissa. 

•             mm. keisari Augustus sääti lakeja, joilla suosittiin suurperheitä. 

•             Avioerot yleistyivät keisariajalla. 

11. Teknologia

•             Antiikin aikana tehtiin monia keksintöjä mutta niitä ei sovellettu tuotantoon. 

•             Teknisiin parannuksiin ei ollut motivaatiota, koska ne eivät olisi hyödyttäneet työntekijöitä.

•             Maatiloilla perinteinen kesannon ja viljelyn vuorottelu.

12. Miten Rooman valtakunta pysyi koossa erilaisista osistaan huolimatta?

•             Maakuntien eriarvoinen kohtelu. 

•             Maakuntien virkamiehet omasta maasta.

•             Paikallisia tapoja ei tukahdutettu, elleivät olleet uhka. 

•             Legioonien turva, ja uhka.

13. Miksi valtakunta heikentyi?

•             Toistuvat valloitukset à rajojen puolustus hyökkääviä kansoja vastaan à legioonien perustaminen.

•             Kapinoinnin lisääntyminen reuna-alueilla.

•             Armeijasta tuli epäluotettava. 

•             Siirtyminen paikalliseen verottamiseen.  

•             Rahan arvon alentaminen jalometallipitoisuutta alentamalla.  

•             Ammattipakko. 

•             Köyhtyminen, suurtilalliset hyötyivät.

•             Viljamäärät vähenivät. 

•             Talous taantui, epidemiat tappoivat väestöä.

•             Heimojen hyökkäykset à meritiet ja maantiet vaarallisiksi.  

•             Kansainvaellukset, (germaanit)à yhteiskunnallinen turvattomuus, muutot.

•             Jatkuvien ongelmien vuoksi pääkaupunki siirrettiin Konstantinopoliin v.330.

•             Rooman viimeinen keisari syrjäytettiin v.476.

•             Bysantista tuli idän ja lännen risteys niin kaupan kuin kulttuurin alalla.