IV Keskiajan talous- ja yhteiskuntajärjestelmä

1.Varhainen keskiaika

•                •        Ei selviä valtiollisia rajoja. Yhtenäiskulttuuri. (=katolisuus,                           latina, ammattikuntalaitos).

•                •       Eurooppa keskiajan alussa vielä harvaanasuttu alue.

•                •       Mongolien uhka (Tsingis Khan)

•               •        Antiikin perintö ja kiinalaisten keksinnöt Eurooppaan arabien                      mukana.

·         Rooman paavit rakensivat yhdessä  frankkien kanssa lujan valtakunnan (Kaarle Suuri, "Euroopan isä") 

·         Kristillinen Länsi-Eurooppa vastaan Bysantti = Itä-Rooma
•     ??????

·         Maaomaisuudesta tärkeää = läänityslaitos syntyi.7u6

2. Keskiajan yhteiskuntajärjestelmä

·         Feodaalilaitos syntyi 800-luvulla osin heikon luontoistalouden seurauksena.
•     Hallitsija osti alamaisten uskollisuuden suurtiloilla eli läänityksillä.

·         Suurtilojen omistajista lääninherroja, joilla kartanot.

·         Lääninherroilla omat alavasallinsa, jotka olivat heille suoraan uskollisia.
•     Vastineeksi lääninherrat antoivat sotilaansa hallitsijan käyttöön.

·         Maaomaisuudesta muotoutui ajan kuluessa perinnöllinen.

·         Säätyjako syntyi:  
-aatelisto
-papisto
-porvaristo+talonpojat =kolmas sääty

·         Lisäksi turpeeseen sidottuja maaorjia. (Maa-alue myytiin ihmiset myytiin mukana)

·         Sääty määritteli ihmisen aseman yhteiskunnassa. Säädyillä eri tehtävät ja velvollisuudet.

·         Kirkko opetti säätyjärjestelmän olevan Jumalan tahto.

3. Keskiajan sääty-yhteiskunta (kaavio)

·         Talonpojat työskentelivät kartanon mailla. Vastineeksi he antoivat lääninherralle työsuorituksia ja maan antimia.

·         Talonpoika ei omistanut maata, vaan linnanherra

·         Kartanoista omavaraisia talouden keskuksia.
•     Kylillä yhteiset viljelymaat. Sarkaviljely.

4. Elinkeinot

·         Maatalous keskiajalla pääelinkeino.

·         1000-luvun tienoilla maanviljelys alkoi tuottaa paremmin.Taustalla ilmaston lämpeneminen, viljelymenetelmien parantuminen   

·         Ristiretkien myötä uusia viljelykasveja (esim. sokeriruoko, durumvehnä, riisi, sitrushedelmät).

·         Sadot usein epäonnisia: säävaihtelut, lannoituksen vähyys, huonot viljelymaat. Seuraus:maatalouden tuottavuus oli alhainen.  

·         Läntisen Euroopan väkiluku uudelleen kasvuun Rooman vallan ajoista 1000-1300 –l välillä.

·         Euroopan väkiluku 

vuonna 1000: 36 miljoonaa,

 vuonna 1300: 80 miljoonaa,

Vuonna 1350: 60 miljoonaa (ruton jälkeen)

Maatalouden tuottoa tehostivat 600 -1300:

1. Kääntöaura/pyöröaura

2. Siirtyminen kaksivuoroviljelystä kolmivuoroviljelyyn.

3. Ilmastonlämpeneminen

- rautatyökalut

- hevonen vetoeläimeksi härän tilalle
- viljelyalan kasvu

● Medieval Living, BBC

Http://bit.ly/1pgjqd7

5. Kauppa

•         Kaupankäynti pitkään paikallista Länsi-Euroopassa Rooman hajoamisen jälkeen.
•    1000-luvulla kauppa alkoi kasvaa.
•    1200-luvulta alettiin siirtyä hitaasti vaihdantataloudesta rahatalouteen.

•         Ei elinkeinovapautta. Kauppaa käytiin hallitsijan luvalla.

•         Kaupankäynnin pelisäännöt syntyvät: pankit, lainat, *vekselit, osakeyhtiöt.     

•         Genova ja Venetsia Aasian ja Euroopan välisen kaukokaupan linkkejä.
- Aasiaan vietiin: puuta, rautaa, viljaa.
- Aasiasta tuotiin: silkkiä, posliinia, mausteita.

•         Itämeren alueella Pohjois-Saksan kaupunkien muodostama Hansaliitto (= Pohjanmeren ja Itämeren kaupunkien kauppaliitto) johtavaksi kauppavallaksi.

•         Hansa välitti Pohjois-Euroopan myyntituotteet: puu, terva, turkikset merkittävimmät.

*vekseli= antajan määrämuotoinen maksuosoitus tai hyväksyjän antama velkasitoumus. 

6. Kaupungit

•         1000-luvun tienoilla kaupan kasvu, kaupunkien elpyminen. Vain kaupungeilla oli oikeus käydä ulkomaankauppaa.

•         Vuonna 1000 Euroopassa 100 kaupunkia, vuonna 1300 yli 3000.

•         Isoimmissa Euroopan kaupungeissa 50 000 – 100 000 asukasta.  

•         Kaupungit ensin lääninherrojen alaisuudessa. 1200-luvun lopulla lähes kaikilla kaupungeilla oli itsehallinto.

•         Kauppa ja käsityö porvarien hallussa.

•         Porvareilla omat ammattikunnat eli killat. Killan tehtävät: ammattialan laadun ja hintojen valvonta sekä jäsenten elinkeinon suojelu.

•         Kaupunkien johdossa porvareista muodostettu raati ja pormestari.

•         Kaupungin ympärillä muurit, ulkona maanviljelijät.

•         Kaupunkien ongelmana jätehuolto viemäriverkostojen puuttuessa. Kulkutaudit tavallisia kaupungeissa.

Http://bit.ly/1wp79ZA  <-- Krakovan keskiaikainen kaupunki

7. Maaseutu

•         Tärkein tuotantoyksikkö kartano. =suurtila + talonpoikaisviljelykset

•         Maa jaettu sarkoihin, kirkolla osa.

•         Omavaraistalous = kaikki tuotettiin itse

•         Luostarit sekä sivistyksellisiä että taloudellisia keskuksia. Luostareilla maaomaisuutta, viljelivät ja myivät eri tuotteita.

8. Musta rutto 1347-49

•         Syynä lisääntynyt kaukokauppa ja yhteydet Aasian kansoihin.Eurooppalaisilla ei vastustuskykyä. Arviolta 1/3 eurooppalaisista sai surmansa.

•         Puhtauden merkitystä torjunnassa ei ymmärretty. Taudin uskottiin leviävän ilman välityksellä.

•         Erityisesti kaupungit alttiita rutolle väestötiheyden vuoksi.

•         Ruttoepidemian seuraukset: viljan ja muiden elintarvikkeiden hintojen lasku, kaupan ja kaupunkien taantuminen.

•         Ruton lisäksi Euroopassa muitakin ongelmia:

o   Ilmaston kylmeneminen 1300-l >>

o   Toistuvat sisäiset ja maiden väliset sodat. 

•         Talouden taantuminen niin Euroopassa kuin muuallakin.

9. Tekniikka ja keksinnöt

•         Keskiajan hajanainen Eurooppa oli monessa asiassa jäljessä arabeja ja kiinalaisia.
•    Taito valmistaa valurautaa kulkeutui Kiinasta Eurooppaan keskiajan lopulla.

•         Kiinalaisten keksintö kompassi arabien välityksellä Eurooppaan.
•     Tuulimylly. Tuulienergiaa käytettiin mm. Kutomakoneisiin ja sahaukseen. (+vesimylly)

•         Silkinvalmistuksen salat Eurooppaan 500-luvulla jKr.

•         Keskiajalla laivanrakennustekniikka kehittyi, mikä edesauttoi kaupan kasvua. Vahvempia ja isompia laivoja, joihin mahtui paljon kauppatavaraa (esim. Koggi)

•         Muita keskiajan keksintöjä mm. ruuti, tykki, kello, silmälasit. Paperinvalmistus keksittiin Kiinassa, taito Eurooppaan 1100-luvulla.

•         Kiinalaiset keksivät myös kirjanpainamisen, Euroopassa Gutenberg keksi irtokirjasimet. Alettiin siirtyä käsin kopioinnista (luostarit) painettuihin julkaisuihin.

•         Seuraukset: painotuotteiden hintojen lasku, isommat markkinat, kaupallinen toiminta käyntiin.

•    Luku- ja kirjoitustaidon yleistyminen edesauttoi taidon leviämistä.

Weapons of the Middle Ages:

Http://bit.ly/Rp0z6g

10. Nainen keskiajalla

•         Asema ja elämä riippui siitä, mihin yhteiskuntaluokkaan oli syntynyt.

•         Määritelmä miehen kautta: naimisiin pääsemistä odottava tytär, sitten miehen vaimo ja sitten jonkun miehen äiti ja jos selvisi hengissä monista synnytyksistään ja elämän vaikeuksista hän oli miehensä leski.
•    Lesket ainoa naisryhmä, joka oli itsenäinen, holhouksesta ja valvonnasta vapaa.

•         Miehen vaihtoehto saattoi olla myös luostarin suojissa maailmasta erossa vietetty elämä.