Musta surma saapui Eurooppaan 1347 Aasiasta. Se valtasi ensin välimerenalueen, suuren osan Ranskaa, sekä osan Afrikkaa. Siitä se levisi vielä Saksaan, Englantiin, Espanjaan ja Portugaliin kesäkuussa 1348. Myös Afrikassa rutto levisi laajemmalle. Tammikuussa 1349 tauti levisi Iso-Britanniassa ja Keski-Euroopassa. Puolan alueella sairastuneita oli vähän.
b) Rutto surmasi kolmasosan Euroopan väestömäärästä. Väestökadon vuoksi sosiaalinen liikkuvuus parani. Mm. Maaorjien olot paranivat huomattavasti, koska talonpoikien sitoutuminen perinteisille maa-alueilleen väheni asutuksen harvenemisen takia. Suurempia palkkoja ja pienempiä vuokria vaadittiin. Lopulta se johti feodalismina tunnetun järjestelmän romahtamiseen.
2 a) Rutto puhkesi vuonna 1348 Italian Firenzessä. Ihmiset uskoivat sen olevan Jumalan lähettämä vitsaus, joka oli langetettu ihmisten pahuuden tähden. Aasiassa rutto oli tappanut lukemattoman määrän ihmisiä muutamia vuosia aikaisemmin, josta se levisi länteen. Ruttoa vastaan taisteltiin kaupungin siisteystasoa parantamalla ja poistamalla kaiken, mikä saattoi levittää tartuntaa.
b) Väestönlasku aiheutti työvoimapulan, joka johti suurempien palkkojen vaatimiseen.
3) 200-luvulla maailman väestön kasvu oli aika tasaista 1000-luvulle asti, jolloin se lähti nousuun alle 300 miljoonasta. 1200-luvulla väestömäärä oli noussut 360 miljoonaan, jonka jälkeen se teki pienen laskun, mutta sitten väestömäärä lähti nousukiitoon. 1700-luvulla ihmisiä oli 610 miljoonaa.
Euroopassa ihmisiä oli alle 30 miljoonaa 200-900-luvuilla, mutta se nousi 80 miljoonaan 1300-luvulla. Väestömäärä koki jyrkän laskun 1300-luvulla 80 miljoonasta 60 miljoonaan. Siitä se kasvoi 120 miljoonaan 1700-luvulle.
Kiinassa 200-1000-luvuilla eli 50 miljoonaa ihmistä, josta se nousi 115 miljoonaan 1200-luvulle. Väkiluku laski 75 miljoonaan 1400-luvulla, mutta lähti kuitenkin nousuun ja 1700-luvulla ihmisiä oli 150 miljoonaa.
5) Naiset huolehtivat kotitalouden hoitamisesta ja perusterveydenhoidosta mm. yrttien avulla. Naiset myös toivat lisätuloja perheeseen kehräämällä ja kutomalla. Naisen käytöksestä riippui mm. perheen ja suvun kunnia. Naisen mentyä naimisiin hänen vanhempansa lahjoittivat avioparille myötäjäisinä omaisuutta, jota nainen sai osittain hallita. Nainen oli epäitsenäinen ja hänet määriteltiin miehen kautta (hän oli naimisiin pääsemistä odottava jonkun miehen tytär, sen jälkeen miehen vaimo, sitten jonkun miehen äiti tai leski).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti